Tämä sivusto on osa

Euroopan unionin monikielinen tesaurus

EuroVocin synty

EuroVocin synty

Vuonna 1982, sen jälkeen kun oli laadittu vertaileva tutkimus toimielinten asiakirjoissa sisäisesti käytetyistä indeksointikielistä, Euroopan parlamentti ja komissio päättivät perustaa kansainväliset standardit täyttävän monikielisen asiasanaluettelon, joka kattaisi EU:n toimielinten toiminnan kannalta kiinnostavat aihealueet.

Työ perustui seuraaviin lähteisiin:

  • Euroopan parlamentin erityisesti OECD:n makrotesauruksen sisällön pohjalta valmistelema ensimmäinen yksikielinen tesaurus-hanke;
  • komission keskuskirjaston Eclas-tesauruksen ensimmäinen versio vuodelta 1978 sekä taulukko asiasanojen esiintymistiheydestä; EuroVoc ja Eclas ovat nykyisinkin läheisesti toisiinsa liittyviä välineitä erityisesti ehdotettujen asiasanojen valinnassa;
  • SCAD-palvelun (Service Central Automatisé de Documentation) ehdottamat asiasanat;
  • komission EC-01-tietokannan asiakirjojen luokitteluun käytetyt vapaat hakusanat ja niiden esiintymistiheys;
  • julkaisutoimiston virallisen lehden kuukausihakemistojen laatimisessa käytetyt vapaat hakusanat.

Euroopan parlamentissa ja julkaisutoimistossa toteutetun kokeilujakson jälkeen vuonna 1984 julkaistiin EuroVoc- tesauruksen versio 1 seitsemällä kielellä (englanniksi, hollanniksi, italiaksi, kreikaksi, ranskaksi, saksaksi ja tanskaksi) ja kahtena osana: aakkosellinen luettelo ja aiheenmukainen luettelo. Tesaurus otettiin heti käyttöön Euroopan parlamentissa ja julkaisutoimistossa.